Lienee aika minunkin avata sanallinen arkkuni ja antaa hieman lisätietoja kahdesta muusta opiskelijakolleegastani, joiden kanssa jaan tämän soluasunnon. Kuten olette saattaneet lukea ja todeta aiempien merkintöjen perusteella, ei minulla niin kutsutusti ole aivan kaikki kattilat kaapissa, jauhot pussissa tai matot suorassa. Mutta siihen minun on kuitenkin puututtava, että seinilläni todellisuudessa luki "Olet yksin" JA "Aina". Niillä ei suoranaista verbaalista yhteyttä ollut, vaikka pääni ulkopuoliset ihmiset sen niin loogisesti yhdistelisivätkin. Eikä lappujen tarkoitus ole toki syrjäytyvän ihmisen avunhuutoja, vaan pikemminkin toteamuksia. "Olet yksin"-lappu on kuulemma psykologinen testi, jonka ystäväni minulle asetti. Toivon, että hän valaisee minua tulevaisuudessa, että minkälaisia asioita hän tällä projektilla testaa. Pidän teidät ajantasalla. Muita alla mainittuja kommelluksia en aio noteerata teksteissäni yleisen viihdytävyyden takaamiseksi. Mutta nyt, ettei tästä tule Sarkun kummallisuuksia käsittelevä blogi, on tosiaankin aika siirtää valokeila Mattiin ja Maikkiin.
Täytyy sanoa, että jos asuisitte heidän kanssaan pidempään samassa asunnossa, olisitte itse kukin hivenen epävakaita mieleltänne. On ollut kertakaikkisen jännittävää (lue: pelottavaa) seurata kuinka näiden rastapäiden yhteistyö on ensipäivistä lähtien ollut saumatonta. Heidät voi täysin hyvällä omatunnolla lokeroida samaan laatikkoon, halusivatpa he sitä itse tai eivät, sillä jos joku pystyy täydentämään toisen lauseita ja selvittämään epäselviä lauseita vain parin päivän tuntemisen jälkeen, täytyy kyseessä olla jonkilainen sielunsisaruus tai "match made in heaven". Tämä samoilla aivoaalloilla surffailu kärjistyy välillä uskomattomiin sfääreihin, sillä ei ole mitenkään tavatonta, että huutaessani Mattia, vastaa Maikki tai toisinpäin. Joten käytännössä asun vain yhden ihmisen kanssa täällä. Ei ole päivää, jolloin en saisi kuulla jostain uudesta ennaltaodottamattomasta päähänpistosta, jonka he ovat kehitelleet. Milloin kyse on suunnitelmasta äkkilähtömatkasta Espanjaan, milloin omakotitalon vuokraus (myönnettäköön, että allekirjoittanut on myös erittäin viehtynyt tästä ideasta) tai pikatrippi kaatopaikalle. Joka päivä on siis voi odottaa jotain uutta ja mielenkiintoista. Ja neuvona tulevaisuuden varalle: Älä pelaa tätä duuoa vastaan Aliasta ja Pitcionarya. Tappiosi on taattu.
Tänään Maikki oli suurta kansalaisurhoollisuutta osoittaen päättänyt selvittää tiensä tiskivuoren läpi aseinaan vain tiskiharja ja uudenuutukaista pesuainetta. Saatuaan veden vihdoin altaaseen hän avasi turkoosia pesuainetta sisältävän pullon ja kaatoi kevyen lorauksen pesuainetta veteen. Tarmokas tiskaaminen keskeytyi kuitenkin ennen aikojaan, kun Maikin suunnalta kuului yllättäen lausahdus "Tää haisee ihan mieheltä." Vilkaisin epäuskoisesti pulloon, kun Maikki vei pullon Matin analysoitavaksi. Ja tottahan tuo Matinkin mukaan oli. Ikävä kyllä saippuan valmistusainelista ei paljastanut tuoksun aiheuttajaa ja vahvaksi ehdokkaaksi nousi miesten Axe-deodorantti. Itse en hajutestiä tehnyt, enkä muista kyllä itse huomanneeni oman tiskausurakkani aikana pesuaineen hajussa mitään normaalista poikkeavaa.. Matin ja Maikin seuraava puolituntia kului saippuaa haistellessa... Siitä puhe mistä puute, kuten sanotaan... Kenties päättelen raportin tältä päivältä tähän ja käyn katsomassa, mitä kaksikko nyt ihastelee tietokoneittensa ruuduilta keittiössä.
-Sarkku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti